Ympäristö

Kaik­kien huu­mei­den val­mis­ta­mi­nen va­hin­goit­taa luon­toa. Luon­to kär­sii met­sän hak­kui­den sekä vil­je­lys­sä ja var­sin­kin ja­los­tuk­ses­sa käy­tet­tä­vien ke­mi­kaa­lien takia. Ke­mi­kaa­lit ovat vaa­ral­li­sia myös val­mis­tuk­ses­sa mu­ka­nao­le­vien työn­te­ki­jöi­den ter­vey­del­le, sillä siinä ei käy­te­tä esi­mer­kik­si suo­ja­vaat­tei­ta. He­roii­nin ja ko­kaii­nin tuo­tan­to tu­ho­aa vuo­ris­tois­ta sa­de­met­sää ja luon­toa ennen kaik­kea Ete­lä-Ame­ri­kas­sa, Lä­hi-idäs­sä ja Kaak­kois-Aa­sias­sa.

Huu­mei­den vas­tai­ses­sa so­das­sa tu­ho­taan ke­mial­li­ses­ti ko­ka­vil­jel­miä. Sa­mal­la tu­ho­taan kaik­ki muut­kin lä­hel­lä ole­vat kas­vit, ta­pe­taan eläi­miä ja ai­heu­te­taan sai­rauk­sia alu­een asuk­kail­le. Ko­ka­pen­sai­den tu­hoa­mi­nen hei­ken­tää maan­vil­je­li­jöi­den jo muu­ten­kin usein heik­koa ta­lou­del­lis­ta ase­maa.

Tässä esi­merk­ki siitä mitä ko­ka­pen­saan vil­je­ly ja ko­kaii­nin val­mis­tus ai­heut­ta­vat Amazo­nin sa­de­met­säs­sä:

Amazo­nin sa­de­met­sä vai­kut­taa suu­res­ti koko pla­nee­tan ta­sa­pai­noon suh­tees­sa il­ma­ke­hän il­miöi­hin. Sen tuot­ta­ma bio­lo­gi­nen rik­kaus on lähes puo­let koko maa­pal­lon biosfää­rin ge­neet­ti­ses­tä pe­rin­nös­tä. Tämä rik­kaus on kor­vaa­ma­ton ih­mis­kun­nan pe­rin­tö. Se lah­joit­taa meil­le hap­pea, jota hen­gi­täm­me, sää­te­lee il­mas­toa ja va­rus­taa mei­dät pe­rus­ma­te­ri­aa­leil­la ra­vin­toa, vaat­tei­ta, lääk­kei­tä ja asun­to­ja var­ten. Siitä huo­li­mat­ta sitä tu­ho­taan ja osa siitä ka­to­aa joka päivä.

Es­pan­ja­lais­ten Ame­ri­kan val­loi­tuk­ses­ta läh­tien Amazo­nia on ollut kau­pal­li­sen riis­ton kohde sekä vä­ki­val­lan ja kai­ken­lai­sen riis­tä­mi­sen näyt­tä­mö. En­sim­mäi­sek­si ha­lut­tiin kul­taa, kumia, öljyä sekä kaa­sua ja sen jäl­keen ge­neet­ti­siä re­surs­se­ja, lää­ke­kas­ve­ja ja vii­da­kos­sa asu­vien al­ku­pe­räis­kan­so­jen pe­rin­teis­tä tie­toa.

Huu­me­kaup­pa on vii­mei­nen suuri kul­ku­tau­ti Amazo­nin vuo­ris­toi­ses­sa sa­de­met­säs­sä ja var­mas­ti yksi suu­rim­mis­ta uh­kis­ta vii­da­kon suo­je­le­mi­sel­le. 70-lu­vul­ta läh­tien Amazo­nin vii­da­kon ka­toa­mi­ses­ta, de­fo­res­taa­tios­ta, yh­dis­te­tään 700 000 heh­taa­ria suo­raan huu­me­kaup­paan. Tuol­loin ko­ka­vil­jel­mät al­koi­vat le­vi­tä laa­jem­mal­le. Sii­hen asti oli ole­mas­sa vain pe­rin­teis­tä ko­ka­pen­saan vil­je­lyä An­dien kan­so­jen omik­si tar­peik­si: lääk­keik­si, ra­vin­nok­si ja ri­tu­aa­le­ja var­ten.

Eroo­sio, maa­pe­rän köyh­ty­mi­nen ja eko­sys­tee­min epä­ta­sa­pai­no Amazo­nin alu­eel­la saa­vat ai­kaan sen, että 300 ton­nia maata heh­taa­ria kohti on hä­viä­mäs­sä vuo­des­sa. Syynä tähän on pui­den hak­kaa­mi­nen ko­ka­pen­sai­den vil­jel­mien alta. Ti­lan­net­ta pa­hen­taa se, että näil­lä alueil­la sataa pal­jon ja sade kiih­dyt­tää eroo­sio­ta ja maan las­keu­tu­mis­ta.

Ai­noas­taan Pe­rus­sa vil­jel­tiin 90-lu­vul­la 225 mil­joo­naa ton­nia kokan leh­tiä huu­mei­den tuo­tan­toon. Siitä voim­me las­kea jo­kiin las­ket­tu­jen saas­tut­ta­vien ja her­käs­ti ke­mial­li­ses­ti rea­goi­vien ai­nei­den mää­riä. Yksi arvio on, että näinä vuo­si­na Amazo­nin luon­toon on las­ket­tu:

  • 57 mil­joo­naa lit­raa ke­ro­sii­nia
  • 32 ton­nia rik­ki­hap­poa
  • 16 mil­joo­naa ton­nia sam­mut­ta­ma­ton­ta kalk­kia
  • 3200 ton­nia kar­bi­dia (polt­toai­net­ta)
  • 5 400 000 lit­raa ase­to­nia ja saman ver­ran to­lu­ee­nia

(Ver­tai­luk­si Suo­men koko jä­te­ker­ty­mä 1990-lo­pus­sa oli noin 85 mil­joo­naa ton­nia/vuosi Suo­men ym­pä­ris­tö­kes­kuk­sen mu­kaan.

Jos kaik­ki yllä esi­tet­ty li­sä­tään mui­hin Amazo­nin tu­hoa­jiin eli ton­nei­hin elo­ho­pe­aa, jota käy­tet­tiin kul­lan kai­vus­sa tai huu­me­so­das­sa käy­tet­ty­jen ke­mial­lis­ten ai­nei­den mää­rään, sa­lai­siin len­to­kent­tiin, aseel­li­siin konflik­tei­hin, or­ga­ni­soi­tu­nee­seen ri­kol­li­suu­teen, pak­ko­siir­ret­tyi­hin ky­liin, kor­rup­toi­tu­nei­siin vi­ran­omai­siin ja hal­li­tuk­siin, ovat mah­dol­li­suu­tem­me vä­his­sä. Mei­dän on kaik­kien pi­det­tä­vä pa­rem­paa huol­ta ja suo­jel­ta­va pla­neet­tam­me, joka on lop­puen lo­puk­si mei­dän ainoa ko­ti­paik­kam­me, ainoa suo­ja­paik­kam­me tässä maa­il­mas­sa.

Huu­mei­den boi­ko­toi­mi­nen on erin­omai­nen tapa kun­nioit­taa elä­mää, pitää huol­ta luon­nos­ta ja ym­pä­ris­tös­tä.

Kir­joit­ta­ja on Juan San­tos Rodri­guez Huacan­julca, jota kut­su­taan cha­ka­ru­nak­si eli sil­lan­ra­ken­ta­jak­si kan­san­sa kes­kuu­des­sa. Hän kuu­luu Perun quec­hua-kan­saan.

Eu­roo­pan ym­pä­ris­tö­ka­ta­stro­fit

Ym­pä­ris­tö­tu­hot liit­ty­vät myös Eu­roo­pas­sa ta­pah­tu­vaan tuo­tan­toon. Esi­mer­kik­si eks­taa­sin val­mis­tus on pil­kot­tu niin, että eri ih­mi­set te­ke­vät eri toi­men­pi­teet liik­ku­vis­sa la­bo­ra­to­riois­sa, jotta kiin­ni­jää­mi­sen riski olisi mah­dol­li­sim­man pieni. Huu­mei­den val­mis­ta­mi­nen on joka ta­pauk­ses­sa lai­ton­ta, joten val­mis­ta­jien ei tar­vit­se huo­leh­tia lain­kaan ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­nor­meis­ta, joi­den nou­dat­ta­mi­nen on kal­lis­ta.

Toi­saal­ta la­bo­ra­to­riot löy­ty­vät, kun ne syt­ty­vät pa­la­maan, rä­jäh­tä­vät tai suuri ym­pä­ris­tö­ri­kos löy­de­tään, kun jät­tei­tä on hei­tet­ty esi­mer­kik­si vie­mä­ri­ver­kos­toon tai oma­ko­ti­ta­lon ton­til­le. Maan­teil­le tai me­reen hei­te­tyt jät­teet eivät jätä sa­man­lai­sia ja­lan­jäl­kiä. Yhden eks­taa­si­ki­lon val­mis­ta­mi­ses­sa syn­tyy noin 13 lit­raa jä­tet­tä.

Uusien syn­teet­tis­ten huu­mei­den ke­hit­tä­mi­seen ja vai­ku­tus­ten tut­ki­mi­seen liit­ty­vät myös eläin­ko­keet ja eläin­ten oi­keuk­siin liit­ty­vät ky­sy­myk­set