Kaikkien huumeiden valmistaminen vahingoittaa luontoa. Luonto kärsii metsän hakkuiden sekä viljelyssä ja varsinkin jalostuksessa käytettävien kemikaalien takia. Kemikaalit ovat vaarallisia myös valmistuksessa mukanaolevien työntekijöiden terveydelle, sillä siinä ei käytetä esimerkiksi suojavaatteita. Heroiinin ja kokaiinin tuotanto tuhoaa vuoristoista sademetsää ja luontoa ennen kaikkea Etelä-Amerikassa, Lähi-idässä ja Kaakkois-Aasiassa.
Huumeiden vastaisessa sodassa tuhotaan kemiallisesti kokaviljelmiä. Samalla tuhotaan kaikki muutkin lähellä olevat kasvit, tapetaan eläimiä ja aiheutetaan sairauksia alueen asukkaille. Kokapensaiden tuhoaminen heikentää maanviljelijöiden jo muutenkin usein heikkoa taloudellista asemaa.
Tässä esimerkki siitä mitä kokapensaan viljely ja kokaiinin valmistus aiheuttavat Amazonin sademetsässä:
Amazonin sademetsä vaikuttaa suuresti koko planeetan tasapainoon suhteessa ilmakehän ilmiöihin. Sen tuottama biologinen rikkaus on lähes puolet koko maapallon biosfäärin geneettisestä perinnöstä. Tämä rikkaus on korvaamaton ihmiskunnan perintö. Se lahjoittaa meille happea, jota hengitämme, säätelee ilmastoa ja varustaa meidät perusmateriaaleilla ravintoa, vaatteita, lääkkeitä ja asuntoja varten. Siitä huolimatta sitä tuhotaan ja osa siitä katoaa joka päivä.
Espanjalaisten Amerikan valloituksesta lähtien Amazonia on ollut kaupallisen riiston kohde sekä väkivallan ja kaikenlaisen riistämisen näyttämö. Ensimmäiseksi haluttiin kultaa, kumia, öljyä sekä kaasua ja sen jälkeen geneettisiä resursseja, lääkekasveja ja viidakossa asuvien alkuperäiskansojen perinteistä tietoa.
Huumekauppa on viimeinen suuri kulkutauti Amazonin vuoristoisessa sademetsässä ja varmasti yksi suurimmista uhkista viidakon suojelemiselle. 70-luvulta lähtien Amazonin viidakon katoamisesta, deforestaatiosta, yhdistetään 700 000 hehtaaria suoraan huumekauppaan. Tuolloin kokaviljelmät alkoivat levitä laajemmalle. Siihen asti oli olemassa vain perinteistä kokapensaan viljelyä Andien kansojen omiksi tarpeiksi: lääkkeiksi, ravinnoksi ja rituaaleja varten.
Eroosio, maaperän köyhtyminen ja ekosysteemin epätasapaino Amazonin alueella saavat aikaan sen, että 300 tonnia maata hehtaaria kohti on häviämässä vuodessa. Syynä tähän on puiden hakkaaminen kokapensaiden viljelmien alta. Tilannetta pahentaa se, että näillä alueilla sataa paljon ja sade kiihdyttää eroosiota ja maan laskeutumista.
Ainoastaan Perussa viljeltiin 90-luvulla 225 miljoonaa tonnia kokan lehtiä huumeiden tuotantoon. Siitä voimme laskea jokiin laskettujen saastuttavien ja herkästi kemiallisesti reagoivien aineiden määriä. Yksi arvio on, että näinä vuosina Amazonin luontoon on laskettu:
- 57 miljoonaa litraa kerosiinia
- 32 tonnia rikkihappoa
- 16 miljoonaa tonnia sammuttamatonta kalkkia
- 3200 tonnia karbidia (polttoainetta)
- 5 400 000 litraa asetonia ja saman verran tolueenia
(Vertailuksi Suomen koko jätekertymä 1990-lopussa oli noin 85 miljoonaa tonnia/vuosi Suomen ympäristökeskuksen mukaan.
Jos kaikki yllä esitetty lisätään muihin Amazonin tuhoajiin eli tonneihin elohopeaa, jota käytettiin kullan kaivussa tai huumesodassa käytettyjen kemiallisten aineiden määrään, salaisiin lentokenttiin, aseellisiin konflikteihin, organisoituneeseen rikollisuuteen, pakkosiirrettyihin kyliin, korruptoituneisiin viranomaisiin ja hallituksiin, ovat mahdollisuutemme vähissä. Meidän on kaikkien pidettävä parempaa huolta ja suojeltava planeettamme, joka on loppuen lopuksi meidän ainoa kotipaikkamme, ainoa suojapaikkamme tässä maailmassa.
Huumeiden boikotoiminen on erinomainen tapa kunnioittaa elämää, pitää huolta luonnosta ja ympäristöstä.
Kirjoittaja on Juan Santos Rodriguez Huacanjulca, jota kutsutaan chakarunaksi eli sillanrakentajaksi kansansa keskuudessa. Hän kuuluu Perun quechua-kansaan.
Euroopan ympäristökatastrofit
Ympäristötuhot liittyvät myös Euroopassa tapahtuvaan tuotantoon. Esimerkiksi ekstaasin valmistus on pilkottu niin, että eri ihmiset tekevät eri toimenpiteet liikkuvissa laboratorioissa, jotta kiinnijäämisen riski olisi mahdollisimman pieni. Huumeiden valmistaminen on joka tapauksessa laitonta, joten valmistajien ei tarvitse huolehtia lainkaan ympäristönsuojelunormeista, joiden noudattaminen on kallista.
Toisaalta laboratoriot löytyvät, kun ne syttyvät palamaan, räjähtävät tai suuri ympäristörikos löydetään, kun jätteitä on heitetty esimerkiksi viemäriverkostoon tai omakotitalon tontille. Maanteille tai mereen heitetyt jätteet eivät jätä samanlaisia jalanjälkiä. Yhden ekstaasikilon valmistamisessa syntyy noin 13 litraa jätettä.
Uusien synteettisten huumeiden kehittämiseen ja vaikutusten tutkimiseen liittyvät myös eläinkokeet ja eläinten oikeuksiin liittyvät kysymykset