HuumeBoikotti

Q’ero­jen ja mui­den An­dien kan­so­jen kult­tuu­ri­pe­rin­ne on tu­han­sia vuo­sia van­haa. Se hyö­dyn­tää mo­ni­muo­tois­ta aluet­ta, josta voi sel­väs­ti erot­taa kolme täy­sin eri­lais­ta tasoa kas­vien, eläin­ten ja mui­den luon­non rik­kauk­sien mu­kaan.

Maa­ta­lous

An­dien al­ku­pe­räis­kan­sat ovat aina pyr­ki­neet käyt­tä­mään mah­dol­li­sim­man monia eri mik­roil­mas­to­ja. Maan­vil­je­lyn ja kar­jan­hoi­don re­surs­sit yh­dis­tet­tiin Amazo­nin sa­de­met­sän sekä kyl­män ja karun ylä­ta­san­gon mah­dol­li­suuk­siin. Näin q’ero­jen An­dien uni­ver­su­mi on ra­ken­net­tu eri­lais­ten maan­tie­teel­lis­ten ker­ros­ten va­raan, jois­sa he työs­ken­te­le­vät ja juh­li­vat. Sa­mal­la he pi­tä­vät ku­ris­sa il­mas­ton, kas­vien ja eläin­ten muu­tos­ten vai­ku­tuk­sia.

Q’ero­jen maa­ta­lous­ka­len­te­ri näyt­tää ne vuo­de­na­jat, jol­loin he las­keu­tu­vat troop­pi­sel­le alu­eel­le eli yun­gal­le.

• Jou­lu- ja tam­mi­kuu: Mais­sin ja chi­lin kyl­vä­mi­nen
• Maa­lis­kuu: Mais­sin kit­ke­mi­nen ja mul­taus. Myös juu­ri­kas­vit, kuten ma­niok­ki, yacca, uncuc­ha, ar­recac­ha, kyl­ve­tään.
• Elo­kuu: Puun ja paca-pacan eli bam­bun hank­ki­mi­nen.

Kaik­ki­na näinä ai­koi­na q’erot työs­ken­te­le­vät kuu­mal­la alu­eel­la. He ke­rää­vät vuo­ro­tel­len he­del­miä, kokan leh­tiä, kur­pit­so­ja, sie­me­niä sekä lää­ke­kas­ve­ja ja te­ke­vät muita töi­tään.

Hen­ki­syys ja kokan lehti

An­dien maa­il­mas­sa syvä ko­ke­mus luon­non kans­sa on tär­keä osa hen­kis­tä kult­tuu­ria. Maa, vuo­ret, joet, puut, jär­vet, luo­lat ja kal­liot ovat pyhiä. Se osoi­te­taan Pac­ha­ma­man (Äiti Maan) ja Apu­jen (vuor­ten suo­je­le­vien hen­kien) kaut­ta. Kaik­kial­la luon­nos­sa on elä­mää, kai­kel­la on voi­maa. On vain ih­mi­ses­tä kiin­ni, kuin­ka käyt­tää ja hyö­dyn­tää tätä voi­maa.

Tämän vuok­si An­dien kult­tuu­ri­sil­la, myyt­ti­sil­lä ja his­to­rial­li­sil­la san­ka­reil­la on enem­män maa­gi­sia ja hen­ki­siä omi­nai­suuk­sia kuin ta­val­li­sil­la so­ti­lail­la. An­dien so­ti­lail­la on enem­män te­ke­mis­tä vii­sau­den voi­man kuin asei­den voi­man kans­sa.

Quetc­huan kie­lel­lä pap­pe­ja kut­su­taan pa­goik­si. He ovat asian­tun­ti­joi­ta sel­lais­ten yli­luon­nol­lis­ten voi­mien kä­sit­te­lys­sä, jotka ovat läh­töi­sin Äiti Maas­ta ja Kos­mok­ses­ta. Paqon täy­tyy osata lukea ko­ka­pen­saan leh­dis­tä, jois­sa on lu­ke­mat­to­mia mah­dol­li­suuk­sia. Jo­kai­nen lehti on ai­nut­laa­tui­nen muo­dos­saan ja vies­tis­sään.

Mutta ko­ka­pen­saan leh­del­lä on myös muita ar­vok­kai­ta omi­nai­suuk­sia. Sen vah­vis­ta­vat, ra­vit­se­vat ja lää­kin­näl­li­set omi­nai­suu­det muo­dos­ta­vat ta­sa­pai­not­ta­van ja yh­dis­tä­vän si­teen An­dien in­hi­mil­li­sen ja yli-in­hi­mil­li­sen elä­män vä­lil­le.

Tästä huo­li­mat­ta es­pan­ja­lais­ten tu­los­ta vuo­des­ta 1532 läh­tien ko­ka­pen­saan leh­des­tä on tul­lut louk­kaus­ten ja hä­väis­tys­ten kohde. Tämä vai­kut­taa suo­raan kokan leh­tiä pe­rin­tei­ses­ti käyt­tä­vien kan­so­jen so­si­aa­li­seen elä­mään.

Kokan leh­des­tä ko­kaii­nik­si

Val­loi­tuk­sen ja siir­to­maa­val­lan ai­ka­na ko­ka­pen­saan lehti oli vai­noa­mi­sen mo­tii­vi. Se oli ju­lis­tet­tu "kris­ti­nus­kon pää­vi­hol­li­sek­si" ja oli suu­rin este kris­ti­nus­kon ope­tuk­sen on­nis­tu­mi­sel­le eli pal­von­nan kit­ke­mi­sel­le.

1855 Eu­roo­pas­sa löy­det­tiin yksi ko­ka­pen­saan leh­den 14 al­ka­loi­dis­ta. Sitä ni­mi­te­tään ko­kaii­nik­si. Siitä läh­tien se luo­ki­tel­tiin lää­ke­tie­teel­li­sis­sä pii­reis­sä iha­nak­si lääk­keek­si sen nu­kut­ta­vien ja vir­kis­tä­vien omi­nai­suuk­sien takia. 1880 tuli ko­kaii­ni­riip­pu­vuus il­miö­nä en­sim­mäis­tä ker­taa esil­le. Vih­reä ko­ka­pen­saan lehti näh­tiin uu­del­leen saa­ta­nal­li­se­na ja lain­suo­jat­to­ma­na. Sitä syy­tet­tiin huu­me­riip­pu­vuu­den ai­heut­ta­mi­ses­ta län­ti­ses­sä maa­il­mas­sa. Vaik­ka to­del­li­suu­des­sa län­tis­ten suur­kau­pun­kien huu­me­riip­pu­vuus on saa­nut al­kun­sa per­he- ja so­si­aa­li­suh­tei­den epä­ta­sa­pai­nos­ta ja ha­joa­mi­ses­ta, mikä on ku­lu­tus­mer­kan­ti­lis­min ja ra­di­kaa­lin in­di­vi­dua­lis­min he­del­mä.

Huu­me­so­ta ja glo­ba­li­saa­tio

2000-lu­vun alus­sa, ai­ka­na, jolla hal­lit­see glo­baa­li maa­il­man­ta­lous (tai pää­oman dik­ta­tuu­ri), huu­me­kaup­pa on kor­keim­mal­la ta­sol­la. Se on vai­ku­tus­val­tai­nen epä­vi­ral­li­nen sek­to­ri, jonka net­to­voi­tot yl­tä­vät jopa 500 mil­jar­diin dol­la­riin vuo­des­sa. Ai­noas­taan ase­kaup­pa yltää saman suu­rui­siin lu­ke­miin.

Eläm­me aikaa, jona huu­me­kau­pan pää­oma liik­kuu va­paas­ti. Se on kos­ke­ma­ton­ta, kan­sain­vä­li­sen ta­lous­yh­tei­sön pank­ki­sa­lai­suus­la­kien suo­je­le­maa. Ve­ro­pa­ra­tii­sit si­jait­se­vat pää­huu­me­reit­tien var­rel­la: Pa­na­ma ja Ba­ha­ma ovat ko­kaii­ni­kau­pan ra­han­pe­su­kes­kuk­sia. Hong Kon­gis­sa pes­tään Kaak­kois-Aasian ja Gibral­ta­ril­la sekä Ky­prok­sel­la Lä­hi-idän he­roii­ni­kau­pan tulot.

Vii­meis­ten kah­den vuo­si­sa­dan ai­ka­na he­roii­nin tuo­tan­to on kas­va­nut 20-ker­tai­sek­si ja ko­kaii­nin 50-ker­tai­sek­si. Suu­ret huu­me­kaup­pi­aat ovat mo­nis­sa ta­pauk­sis­sa kun­nioi­tet­tu­ja ja kos­ke­mat­to­mia lii­ke­mie­hiä ilman glo­baa­lien ta­lous­mark­ki­noi­den la­ke­ja.

Nau­ret­ta­vas­ti Yh­dys­val­lat jat­kaa ko­ka­pen­saan leh­den syyt­tä­mis­tä tästä va­ka­vas­ta on­gel­mas­ta. Sen huu­me­so­ta jat­kaa kor­jaa­mat­to­mien va­hin­ko­jen ai­heut­ta­mis­ta Amazo­nias­sam­me ja koko An­dien ym­pä­ris­tös­sä. Pa­ra­dok­saa­li­ses­ti lait­to­mien huu­me­kas­vien vil­jel­mien tu­hoa­mi­nen tai van­ki­loi­den mo­nin­ker­tais­ta­mi­nen eivät ole on­nis­tu­neett vä­hen­tä­mään tuo­tan­toa maa­il­man­laa­jui­ses­ti ja vielä vä­hem­män huu­mei­den käyt­töä.

Kai­kes­ta huo­li­mat­ta Yh­dys­val­tain huu­mei­den vas­tai­nen sota jat­kaa eteen­päin. Se on kuin hyvä avus­ta­ja, joka val­loit­taa maita ja ma­ni­pu­loi hal­li­tuk­sia.

Glo­baa­lit tuo­tan­non ja ku­lu­tuk­sen joh­ta­jat puo­les­taan ha­jot­ta­vat ko­ko­nai­sia eko­lo­gi­sia jär­jes­tel­miä ja li­sää­vät so­si­aa­lis­ta vie­raan­tu­mis­ta.

Glo­ba­li­saa­tio ete­nee ja mo­nin­ker­tais­tuu. Ennen kuin sii­hen us­ko­vat su­lat­ta­vat glo­ba­li­saa­tio-kä­sit­teen, termi on jo mo­nin­ker­tais­tu­nut, tai pa­rem­min sa­not­tu­na se on jo kloo­nat­tu. Tu­lok­se­na on nyt:

• Nälän glo­ba­li­saa­tio
• Ter­ro­ris­min glo­ba­li­saa­tio
• Huu­mei­den glo­ba­li­saa­tio
• Kult­tuu­rin glo­ba­li­saa­tio
• Ty­pe­ryy­den glo­ba­li­saa­tio jne.

Sa­maan ai­kaan q’ero pappi, paqo, jat­kaa pyhän vih­reän ko­ka­pen­saan leh­den pu­res­ke­lua.

Yh­des­sä kan­san­sa kans­sa paqo pu­hal­taa pyhän k’intun (kolme pa­ras­ta leh­teä) vuor­ten suun­taan. Hän kysyy, en­nus­taa ja näkee ne krii­sit, joita ei voida vält­tää. Sa­mal­la hän näkee myös seu­raa­vat haas­teet...