Q’erojen ja muiden Andien kansojen kulttuuriperinne on tuhansia vuosia vanhaa. Se hyödyntää monimuotoista aluetta, josta voi selvästi erottaa kolme täysin erilaista tasoa kasvien, eläinten ja muiden luonnon rikkauksien mukaan.
Maatalous
Andien alkuperäiskansat ovat aina pyrkineet käyttämään mahdollisimman monia eri mikroilmastoja. Maanviljelyn ja karjanhoidon resurssit yhdistettiin Amazonin sademetsän sekä kylmän ja karun ylätasangon mahdollisuuksiin. Näin q’erojen Andien universumi on rakennettu erilaisten maantieteellisten kerrosten varaan, joissa he työskentelevät ja juhlivat. Samalla he pitävät kurissa ilmaston, kasvien ja eläinten muutosten vaikutuksia.
Q’erojen maatalouskalenteri näyttää ne vuodenajat, jolloin he laskeutuvat trooppiselle alueelle eli yungalle.
- Joulu- ja tammikuu: Maissin ja chilin kylväminen
- Maaliskuu: Maissin kitkeminen ja multaus. Myös juurikasvit, kuten maniokki, yacca, uncucha, arrecacha, kylvetään.
- Elokuu: Puun ja paca-pacan eli bambun hankkiminen.
Kaikkina näinä aikoina q’erot työskentelevät kuumalla alueella. He keräävät vuorotellen hedelmiä, kokan lehtiä, kurpitsoja, siemeniä sekä lääkekasveja ja tekevät muita töitään.
Henkisyys ja kokan lehti
Andien maailmassa syvä kokemus luonnon kanssa on tärkeä osa henkistä kulttuuria. Maa, vuoret, joet, puut, järvet, luolat ja kalliot ovat pyhiä. Se osoitetaan Pachamaman (Äiti Maan) ja Apujen (vuorten suojelevien henkien) kautta. Kaikkialla luonnossa on elämää, kaikella on voimaa. On vain ihmisestä kiinni, kuinka käyttää ja hyödyntää tätä voimaa.
Tämän vuoksi Andien kulttuurisilla, myyttisillä ja historiallisilla sankareilla on enemmän maagisia ja henkisiä ominaisuuksia kuin tavallisilla sotilailla. Andien sotilailla on enemmän tekemistä viisauden voiman kuin aseiden voiman kanssa.
Quetchuan kielellä pappeja kutsutaan pagoiksi. He ovat asiantuntijoita sellaisten yliluonnollisten voimien käsittelyssä, jotka ovat lähtöisin Äiti Maasta ja Kosmoksesta. Paqon täytyy osata lukea kokapensaan lehdistä, joissa on lukemattomia mahdollisuuksia. Jokainen lehti on ainutlaatuinen muodossaan ja viestissään.
Mutta kokapensaan lehdellä on myös muita arvokkaita ominaisuuksia. Sen vahvistavat, ravitsevat ja lääkinnälliset ominaisuudet muodostavat tasapainottavan ja yhdistävän siteen Andien inhimillisen ja yli-inhimillisen elämän välille.
Tästä huolimatta espanjalaisten tulosta vuodesta 1532 lähtien kokapensaan lehdestä on tullut loukkausten ja häväistysten kohde. Tämä vaikuttaa suoraan kokan lehtiä perinteisesti käyttävien kansojen sosiaaliseen elämään.
Kokan lehdestä kokaiiniksi
Valloituksen ja siirtomaavallan aikana kokapensaan lehti oli vainoamisen motiivi. Se oli julistettu "kristinuskon pääviholliseksi" ja oli suurin este kristinuskon opetuksen onnistumiselle eli palvonnan kitkemiselle.
1855 Euroopassa löydettiin yksi kokapensaan lehden 14 alkaloidista. Sitä nimitetään kokaiiniksi. Siitä lähtien se luokiteltiin lääketieteellisissä piireissä ihanaksi lääkkeeksi sen nukuttavien ja virkistävien ominaisuuksien takia. 1880 tuli kokaiiniriippuvuus ilmiönä ensimmäistä kertaa esille. Vihreä kokapensaan lehti nähtiin uudelleen saatanallisena ja lainsuojattomana. Sitä syytettiin huumeriippuvuuden aiheuttamisesta läntisessä maailmassa. Vaikka todellisuudessa läntisten suurkaupunkien huumeriippuvuus on saanut alkunsa perhe- ja sosiaalisuhteiden epätasapainosta ja hajoamisesta, mikä on kulutusmerkantilismin ja radikaalin individualismin hedelmä.
Huumesota ja globalisaatio
2000-luvun alussa, aikana, jolla hallitsee globaali maailmantalous (tai pääoman diktatuuri), huumekauppa on korkeimmalla tasolla. Se on vaikutusvaltainen epävirallinen sektori, jonka nettovoitot yltävät jopa 500 miljardiin dollariin vuodessa. Ainoastaan asekauppa yltää saman suuruisiin lukemiin.
Elämme aikaa, jona huumekaupan pääoma liikkuu vapaasti. Se on koskematonta, kansainvälisen talousyhteisön pankkisalaisuuslakien suojelemaa. Veroparatiisit sijaitsevat päähuumereittien varrella: Panama ja Bahama ovat kokaiinikaupan rahanpesukeskuksia. Hong Kongissa pestään Kaakkois-Aasian ja Gibraltarilla sekä Kyproksella Lähi-idän heroiinikaupan tulot.
Viimeisten kahden vuosisadan aikana heroiinin tuotanto on kasvanut 20-kertaiseksi ja kokaiinin 50-kertaiseksi. Suuret huumekauppiaat ovat monissa tapauksissa kunnioitettuja ja koskemattomia liikemiehiä ilman globaalien talousmarkkinoiden lakeja.
Naurettavasti Yhdysvallat jatkaa kokapensaan lehden syyttämistä tästä vakavasta ongelmasta. Sen huumesota jatkaa korjaamattomien vahinkojen aiheuttamista Amazoniassamme ja koko Andien ympäristössä. Paradoksaalisesti laittomien huumekasvien viljelmien tuhoaminen tai vankiloiden moninkertaistaminen eivät ole onnistuneett vähentämään tuotantoa maailmanlaajuisesti ja vielä vähemmän huumeiden käyttöä.
Kaikesta huolimatta Yhdysvaltain huumeiden vastainen sota jatkaa eteenpäin. Se on kuin hyvä avustaja, joka valloittaa maita ja manipuloi hallituksia.
Globaalit tuotannon ja kulutuksen johtajat puolestaan hajottavat kokonaisia ekologisia järjestelmiä ja lisäävät sosiaalista vieraantumista.
Globalisaatio etenee ja moninkertaistuu. Ennen kuin siihen uskovat sulattavat globalisaatio-käsitteen, termi on jo moninkertaistunut, tai paremmin sanottuna se on jo kloonattu. Tuloksena on nyt:
- Nälän globalisaatio
- Terrorismin globalisaatio
- Huumeiden globalisaatio
- Kulttuurin globalisaatio
- Typeryyden globalisaatio jne.
Samaan aikaan q’ero pappi, paqo, jatkaa pyhän vihreän kokapensaan lehden pureskelua.
Yhdessä kansansa kanssa paqo puhaltaa pyhän k’intun (kolme parasta lehteä) vuorten suuntaan. Hän kysyy, ennustaa ja näkee ne kriisit, joita ei voida välttää. Samalla hän näkee myös seuraavat haasteet...
Kirjoittaja on Juan Santos Rodriguez Huacanjulca, jota kansansa keskuudessa kutsutaan chakarunaksi eli sillanrakentajaksi. Hän kuuluu Perun quechua-kansaan.