Sodat ja ihmisoikeudet

Sodat, si­säi­set on­gel­mat sekä huu­mei­den tuo­tan­to ja kaup­pa kul­ke­vat usein kä­si­kä­des­sä. Esi­mer­kik­si Af­ga­nis­ta­nin so­das­sa Neu­vos­to­liit­toa vas­taan USA:n tu­ke­mat sis­sit sekä Ko­so­vos­sa ja Ma­ke­do­nias­sa va­pau­tusar­mei­jat ra­hoit­ti­vat toi­min­tan­sa huu­me­kau­pal­la. Ase­kaup­pa ja huu­me­kaup­pa kul­ke­vat usein myös sa­mo­jen kä­sien kaut­ta.

Jo oo­pium­so­dis­sa tais­tel­tiin ta­lou­del­li­ses­ta val­las­ta. Sil­loin länsi oli huu­me­kau­pan puo­lel­la. Kiina ha­lusi lo­pet­taa oo­pium­kau­pan, sillä kaup­pa oli Kii­nal­le epäe­dul­lis­ta ja ih­mi­sis­tä tuli oo­piu­mis­ta riip­pu­vai­sia. Iso-Bri­tan­nia puo­les­taan ha­lusi jat­kaa me­nes­tyk­se­käs­tä kaup­paa ja jat­kaa oo­piu­min vien­tiä In­tias­ta Kii­naan.

YH­DYS­VAL­TO­JEN HUU­MEI­DEN VAS­TAI­NEN SOTA

Jo vuon­na 1925 USA:n hal­li­tus kan­nat­ti ko­ka­pen­saan, uni­kon ja ham­pun tu­hoa­mis­ta. Pre­si­dent­ti Nixon aloit­ti huu­me­so­dan vuon­na 1968, jol­loin Mek­si­kos­sa alet­tiin tu­ho­ta huu­me­kas­ve­ja. Sama sota jat­kui 70-lu­vul­la Thai­maas­sa. Vuon­na 1989 USA jul­kai­si An­dien aloit­teen­sa (An­dean Ini­tia­ti­ve), johon kuu­lui ko­ka­pen­saan vil­je­lyn ja ko­kaii­nin tuo­tan­non tu­hoa­mi­nen 220 mil­joo­nal­la dol­la­ril­la ennen kaik­kea Pe­rus­sa. Vuon­na 1995 Yh­dys­val­to­jen kan­sal­li­nen tur­val­li­suus­neu­vos­to suo­sit­te­li huu­me­kas­vien hä­vit­tä­mis­tä tär­keim­pä­nä stra­te­gia­na huu­mei­den käy­tön vä­hen­tä­mi­ses­sä. Kongres­si antoi 246 mil­joo­naa dol­la­ria ko­ka­pen­saan tu­hoa­mi­seen Ko­lum­bias­sa, Bo­li­vias­sa ja Pe­rus­sa.

Yh­dys­val­lat te­ko­py­häs­ti sotii huu­mei­ta vas­taan, mutta sa­maan ai­kaan hyö­tyy huu­meis­ta. Yh­dys­val­tain po­li­tii­kan pe­rim­mäi­nen ta­voi­te ei ole huu­mei­den vas­tai­nen sota vaan omien int­res­sien­sä ja val­lan vah­vis­ta­mi­nen alu­eel­la. Joi­den­kin tut­ki­joi­den mu­kaan kyl­män sodan päät­tyes­sä Yh­dys­val­to­jen piti jo­ten­kin tur­va­ta val­ta-ase­ma ja oi­keut­taa so­ti­laal­li­nen läs­nä­olo var­sin­kin La­ti­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa. Huu­me­so­taan pa­nos­ta­mi­nen sopi hyvin tähän. Eu­roo­pan Unio­ni hy­väk­syy Yh­dys­val­tain po­li­tii­kan ja toi­mii kuin aseen­kan­ta­ja­na.

Yh­dys­val­to­jen kak­si­naa­mai­sen po­li­tii­kan hui­pen­nus on sen ny­kyi­nen vaihe, jossa ei neu­vo­tel­la vaan käy­te­tään kovia ot­tei­ta. Ko­lum­bian uu­del­la pre­si­den­til­lä on täysi Yh­dys­val­to­jen tuki, vaik­ka hä­nel­lä on yh­tey­det Me­del­li­nin huu­me­kar­tel­liin. Me­del­li­nin huu­me­kar­tel­li on yksi Ko­lum­bian huu­me­kaup­paa pyö­rit­tä­vä ryh­mit­ty­mä, jonka kes­kus­paik­ka on Me­del­li­nin kau­pun­ki. Ny­ky­ään suuri osa Ko­lum­bian huu­me­kau­pas­ta on siir­ty­nyt ma­ta­lam­paa lin­jaa pi­tä­vän jär­jes­täy­ty­neen ri­kol­li­suu­den kä­siin. Ko­lum­bias­sa ko­ka­vil­jel­miä myr­ky­te­tään ke­mial­li­ses­ti, vaik­ka vi­ral­li­ses­ti on lu­vat­tu "luon­to­ys­tä­väl­li­siä" myrk­ky­jä. Sa­maan ai­kaan huu­me­pa­ro­nit saa­vat asua rau­has­sa kar­ta­nois­saan. USA:n tu­ke­mat ja kou­lut­ta­mat so­ti­laat ter­ro­ri­soi­vat maa­seu­dul­la ilman val­von­taa.

USA:n huu­mei­den vas­tai­nen sota on avoi­mes­ti ulo­tet­tu sis­sien vas­tai­sek­si so­dak­si uu­del­la pää­tök­sel­lä vuon­na 2002. Ky­sees­sä on myös so­ti­laal­li­nen hyök­käys va­sem­mis­to­sis­se­jä vas­taan, jossa Ko­lum­bian ar­mei­jaa ja po­lii­sia käy­te­tään USA:n asia­mie­hi­nä. Sis­se­jä syy­te­tään ko­ka­pen­saan vil­je­lyn suo­je­le­mi­ses­ta. To­den­nä­köi­sem­pi huoli on kui­ten­kin se, että sis­sit hyök­käi­si­vät ta­lou­del­li­siin koh­tei­siin, var­sin­kin öl­jy­teol­li­suu­den kimp­puun.

Huu­me­so­ta ei edes pe­rus­idea­na voi toi­mia, sillä niin kauan kuin on ky­syn­tää, niin kauan on myös tuo­tan­toa ja kaup­paa. Esi­mer­kik­si kun ko­ka­pen­saan vil­je­ly vä­hen­tyi Pe­rus­sa ja Bo­li­vias­sa huu­me­so­dan al­ku­vai­heen takia, li­sään­tyi ko­ka­pen­saan vil­je­ly sa­man­ai­kai­ses­ti Ko­lum­bias­sa. Huu­me­so­dan takia ko­ka­pen­saan vil­je­ly siir­tyy siis uusil­le alueil­le kos­ke­mat­to­maan vii­dak­koon. Siten luon­toa vain tu­ho­taan enem­män.

Huu­mei­den vas­tai­nen sota on kas­vat­ta­nut ih­mi­soi­keus­rik­ko­muk­sia ja pa­ko­lai­son­gel­maa, vah­vis­ta­nut epä­de­mo­kraat­ti­sia hal­li­tuk­sia sekä luo­nut vil­je­li­jöi­den ja sis­sien vä­lil­le liit­to­ja. Ih­mi­soi­keus­jär­jes­tö, Human Rights Watch, ra­por­toi vuon­na 2001, että seit­se­män pa­ha­mai­nei­sen School of Ame­ricak­sen op­pi­lais­ta joh­taa puo­li­so­ti­laal­li­sia kid­nap­pauk­sia, ki­du­tus­ta ja mur­hia Ko­lum­bias­sa. Heil­lä kai­kil­la on Yh­dys­val­tain tuki ta­ka­naan. Ko­lum­bian ar­mei­jal­la ja po­lii­sil­la on ylei­ses­ti tie­det­ty­jä yh­teyk­siä pa­ra­mi­li­taa­ri­siin jouk­koi­hin. Kai­kes­ta huo­li­mat­ta Yh­dys­val­tain ul­ko­mi­nis­te­ri Colin Powell antoi Ko­lum­bial­le tun­nus­tus­ta ih­mi­soi­keus­ti­lan­teen pa­ran­tu­mi­ses­ta ja näin veti maton alta mo­nien ih­mi­soi­keus­jär­jes­tö­jen työl­tä.

Huu­mei­den tuo­tan­toon liit­tyy myös al­ku­pe­räis­kan­so­jen oi­keus pe­rin­tei­siin­sä. Esi­mer­kik­si Pe­rul­la ja Bo­li­vial­la on YK:n tun­nus­ta­ma oi­keus kas­vat­taa lail­li­ses­ti ko­ka­pen­sas­ta. Sen ei ole to­det­tu ai­heut­ta­van hait­taa pe­rin­tei­ses­ti käyt­täen, päin­vas­toin sitä pi­de­tään An­deil­la py­hä­nä kas­vi­na. An­dien kult­tuu­ri pe­rus­tuu kai­ken kak­si­ja­koi­suu­teen ja ko­ka­pen­saan leh­den kään­tei­nen puoli on siitä val­mis­tet­ta­va ko­kaii­ni ja kaik­ki on­gel­mat, mitä se tuo tul­les­saan. Ko­kaii­nin tuo­tan­to tu­ho­aa luon­toa ja mah­dol­li­suut­ta elää pe­rin­tei­ses­ti monin ta­voin.

Ih­mis­ten köy­hyyt­tä käy­te­tään myös huu­mei­den tuo­tan­nos­sa ja kau­pas­sa hy­väk­si. Vil­je­li­jöi­tä hou­ku­tel­laan ja pai­nos­te­taan tuot­ta­maan huu­me­kas­ve­ja, sa­moin kuin pien­sa­la­kul­jet­ta­jia eli ku­rii­re­ja tai muu­le­ja kul­jet­ta­maan val­mii­ta huu­mei­ta. He kaik­ki saa­vat pie­nen osan ko­ko­nais­hin­nas­ta, vaik­ka kär­si­vät käyt­tä­jien li­säk­si eni­ten kiin­ni­jää­mi­ses­tä, elä­män­sä ja eli­nym­pä­ris­tön­sä tu­hou­tu­mi­ses­ta.

1.1.2005