Sodat, sisäiset ongelmat sekä huumeiden tuotanto ja kauppa kulkevat usein käsikädessä. Esimerkiksi Afganistanin sodassa Neuvostoliittoa vastaan USA:n tukemat sissit sekä Kosovossa ja Makedoniassa vapautusarmeijat rahoittivat toimintansa huumekaupalla. Asekauppa ja huumekauppa kulkevat usein myös samojen käsien kautta.
Jo oopiumsodissa taisteltiin taloudellisesta vallasta. Silloin länsi oli huumekaupan puolella. Kiina halusi lopettaa oopiumkaupan, sillä kauppa oli Kiinalle epäedullista ja ihmisistä tuli oopiumista riippuvaisia. Iso-Britannia puolestaan halusi jatkaa menestyksekästä kauppaa ja jatkaa oopiumin vientiä Intiasta Kiinaan.
YHDYSVALTOJEN HUUMEIDEN VASTAINEN SOTA
Jo vuonna 1925 USA:n hallitus kannatti kokapensaan, unikon ja hampun tuhoamista. Presidentti Nixon aloitti huumesodan vuonna 1968, jolloin Meksikossa alettiin tuhota huumekasveja. Sama sota jatkui 70-luvulla Thaimaassa. Vuonna 1989 USA julkaisi Andien aloitteensa (Andean Initiative), johon kuului kokapensaan viljelyn ja kokaiinin tuotannon tuhoaminen 220 miljoonalla dollarilla ennen kaikkea Perussa. Vuonna 1995 Yhdysvaltojen kansallinen turvallisuusneuvosto suositteli huumekasvien hävittämistä tärkeimpänä strategiana huumeiden käytön vähentämisessä. Kongressi antoi 246 miljoonaa dollaria kokapensaan tuhoamiseen Kolumbiassa, Boliviassa ja Perussa.
Yhdysvallat tekopyhästi sotii huumeita vastaan, mutta samaan aikaan hyötyy huumeista. Yhdysvaltain politiikan perimmäinen tavoite ei ole huumeiden vastainen sota vaan omien intressiensä ja vallan vahvistaminen alueella. Joidenkin tutkijoiden mukaan kylmän sodan päättyessä Yhdysvaltojen piti jotenkin turvata valta-asema ja oikeuttaa sotilaallinen läsnäolo varsinkin Latinalaisessa Amerikassa. Huumesotaan panostaminen sopi hyvin tähän. Euroopan Unioni hyväksyy Yhdysvaltain politiikan ja toimii kuin aseenkantajana.
Yhdysvaltojen kaksinaamaisen politiikan huipennus on sen nykyinen vaihe, jossa ei neuvotella vaan käytetään kovia otteita. Kolumbian uudella presidentillä on täysi Yhdysvaltojen tuki, vaikka hänellä on yhteydet Medellinin huumekartelliin. Medellinin huumekartelli on yksi Kolumbian huumekauppaa pyörittävä ryhmittymä, jonka keskuspaikka on Medellinin kaupunki. Nykyään suuri osa Kolumbian huumekaupasta on siirtynyt matalampaa linjaa pitävän järjestäytyneen rikollisuuden käsiin. Kolumbiassa kokaviljelmiä myrkytetään kemiallisesti, vaikka virallisesti on luvattu "luontoystävällisiä" myrkkyjä. Samaan aikaan huumeparonit saavat asua rauhassa kartanoissaan. USA:n tukemat ja kouluttamat sotilaat terrorisoivat maaseudulla ilman valvontaa.
USA:n huumeiden vastainen sota on avoimesti ulotettu sissien vastaiseksi sodaksi uudella päätöksellä vuonna 2002. Kyseessä on myös sotilaallinen hyökkäys vasemmistosissejä vastaan, jossa Kolumbian armeijaa ja poliisia käytetään USA:n asiamiehinä. Sissejä syytetään kokapensaan viljelyn suojelemisesta. Todennäköisempi huoli on kuitenkin se, että sissit hyökkäisivät taloudellisiin kohteisiin, varsinkin öljyteollisuuden kimppuun.
Huumesota ei edes perusideana voi toimia, sillä niin kauan kuin on kysyntää, niin kauan on myös tuotantoa ja kauppaa. Esimerkiksi kun kokapensaan viljely vähentyi Perussa ja Boliviassa huumesodan alkuvaiheen takia, lisääntyi kokapensaan viljely samanaikaisesti Kolumbiassa. Huumesodan takia kokapensaan viljely siirtyy siis uusille alueille koskemattomaan viidakkoon. Siten luontoa vain tuhotaan enemmän.
Huumeiden vastainen sota on kasvattanut ihmisoikeusrikkomuksia ja pakolaisongelmaa, vahvistanut epädemokraattisia hallituksia sekä luonut viljelijöiden ja sissien välille liittoja. Ihmisoikeusjärjestö, Human Rights Watch, raportoi vuonna 2001, että seitsemän pahamaineisen School of Americaksen oppilaista johtaa puolisotilaallisia kidnappauksia, kidutusta ja murhia Kolumbiassa. Heillä kaikilla on Yhdysvaltain tuki takanaan. Kolumbian armeijalla ja poliisilla on yleisesti tiedettyjä yhteyksiä paramilitaarisiin joukkoihin. Kaikesta huolimatta Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell antoi Kolumbialle tunnustusta ihmisoikeustilanteen parantumisesta ja näin veti maton alta monien ihmisoikeusjärjestöjen työltä.
Huumeiden tuotantoon liittyy myös alkuperäiskansojen oikeus perinteisiinsä. Esimerkiksi Perulla ja Bolivialla on YK:n tunnustama oikeus kasvattaa laillisesti kokapensasta. Sen ei ole todettu aiheuttavan haittaa perinteisesti käyttäen, päinvastoin sitä pidetään Andeilla pyhänä kasvina. Andien kulttuuri perustuu kaiken kaksijakoisuuteen ja kokapensaan lehden käänteinen puoli on siitä valmistettava kokaiini ja kaikki ongelmat, mitä se tuo tullessaan. Kokaiinin tuotanto tuhoaa luontoa ja mahdollisuutta elää perinteisesti monin tavoin.
Ihmisten köyhyyttä käytetään myös huumeiden tuotannossa ja kaupassa hyväksi. Viljelijöitä houkutellaan ja painostetaan tuottamaan huumekasveja, samoin kuin piensalakuljettajia eli kuriireja tai muuleja kuljettamaan valmiita huumeita. He kaikki saavat pienen osan kokonaishinnasta, vaikka kärsivät käyttäjien lisäksi eniten kiinnijäämisestä, elämänsä ja elinympäristönsä tuhoutumisesta.